Hurvin Anderson teki Tate Britainin näyttelyä varten eräitä orjuuden historiasta kertovia lisäyksiä mittavaan työhönsä ”Passenger Opportunity”. Se kuvaa siirtolaisuutta Karibialta Britanniaan. Photo: Auli Valpola.

Britanniassa syntyneen jamaikalaistaustaisen taiteilijan Hurvin Andersonin maalauksissa heijastuvat oman perheen ja laajemmin Karibialta tulleen Britannian väestönosan kokemukset. Tate Britainin näyttely on läpileikkaus taiteilijan tuotannosta, jossa on hehkuvia värejä ja harmaampia sävyjä. Andersonin töissä ei ole eksotismia vaan realismia ja nostalgian ja poliittisuuden vivahteita.

Andersonin varttuminen Birminghamissa, vanhempien Jamaika ja työskentely taiteilijaresidenssissä Trinidadissa näkyvät hänen töissään.

Maantieteellisesti ja kulttuurillisesti kaksi eri maailmaa lomittuvat ja elävät vuorovaikutussuhteessa.

Hänen teoksessaan ”Scrumping” (termi tarkoittaa omenoiden varastelua) tämä näkyy konkreettisesti niin, että hän on maalannut päällekkäin omenapuun ja mangopuun. Hän kuvittelee veljensä vohkimassa omenoita Britanniassa ja mangoja Karibialla.

”Scrumping”, 2019. Työ kuuluu Hurvin Andersonia edustavalla Michael Werner -gallerialle, Photo: Auli Valpola.

Näyttelyn mittavin työ, ”Passenger Opportunity” vie kahden todellisuuden teemaa syvemmälle ja pidemmälle historiaan. Kuusitoista kuvaa kertovat orjuuden ja kolonialismin taustasta, toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä Britanniaan työvoimaksi houkutelluista sukupolvista, elämästä Karibialla ja matkasta uuteen kotimaahan.

”Hollywood Boulevard”, 1997 (ylhäällä vas.) perustuu Andersonin muistikuvaan hänestä lapsena seisomassa isänsä kanssa pubin ulkopuolella Birminghamissa. Kuvan työt ovat taiteilijan omistuksessa. Photo: Auli Valpola.

Perheen valokuvat ja muut vanhat kuvat ovat tärkeitä elementtejä Andersonin maalauksissa. Andersonin tuotannossa harvinainen omakuva on ”Hollywood Boulevard”, jossa taiteilija lapsena seisoo isänsä kanssa taustana afroamerikkalaisen lännenelokuvan juliste.

Avoimesti poliittisessa maalauksessa ”Is It OK To Be Black?” miljöönä on parturi. Pöydällä on asianmukaisia pulloja ja purnukoita ja seinällä on tunnettujen mustien kuvia, tunnistettavimmat Martin Luther King ja Malcolm X.

Parturi on aihe, johon Anderson on palannut usein ja jolla on omiin muistoihin ja laajempaan sosiaalihistoriaan liittyvää merkitystä.

Karibialta tulleet maahanmuuttajat pitivät ennen kodeissaan väliaikaisia parturinliikkeitä, jotka toivat tienistiä ja toimivat sosiaalisina kokoontumispaikkoina.

”Is It OK To Be Black?”, 2015-16. Työ on Arts Councilin, Britannian taideneuvoston kokoelmissa. Photo: Auli Valpola.

Lähes mustavalkoisin sävyin on maalattu yksi uusimmista töistä, ”The Visit”, joka perustuu kuvan Etiopian viimeisen keisarin Haile Selassien vierailusta Jamaikalla vuonna 1966. Vierailu toi kansainvälistä huomiota Jamaikalla syntyneelle rastafariliikkeelle, joka palvoo Selassieta.

”The Visit”, 2026, työ on taiteilijan omistuksessa. Photo: Auli Valpola.

Andersonin töissä on kauneutta ja värikkyyttä, mutta niissä on myös tummempi puoli, jolla on harkittua merkitystä.

Grace Jonesin mukaan nimetyssä maalauksessa laulajanäyttelijää muistuttava nainen kävelee portaita kohti katsojaa hehkuvan värisissä vaatteissa. Taiteilijan mukaan Jamaikalla ihmiset hyvin harvoin käyttävät tummia asuja, vaan värikkäistä vaatteista heijastuu esiin nostava kirkkaus.

Syvemmät värisävyt kuvaavat sitä, miten luonto valtaa rappeutunutta hotellia, joka oli aiemmin vain turisteille avoinna.

”Grace Jones”, 2020. Työ on yksityiskokoelmassa. Photo: Auli Valpola.

Tätä kaksijakoisuuttaa mukaan kuulumisen ja ulkopuolisuuden välillä, rodullistetun ja sosiaalisen erottelun ja kolonialismin jäänteitä Trinidadilla Anderson on kuvannut ”Welcome”-sarjassa. Hän törmäsi verkkoaitoihin, turvaritilöihin ja muihin esteisiin ja maalasi ne osaksi tauluja. Baarinäkymässä koristekuvioisessa ritilässä teksti ”Welcome” toivottaa tervetulleeksi, mutta samalla jättää ulkopuolelle.

”Welcome: Carib”, 2005. Teos on taiteilijaa edustavalla Thomas Dane -gallerialla. Photo: Auli Valpola.

Tate Britainin näyttely korjaa sitä epäkohtaa, ettei Hurvin Anderson ole saavutuksistaan huolimatta kovin tunnettu edes Britanniassa. Hänen töitään on ollut näyttelyissä ja niitä on kokoelmissa ympäri maailmaa ja maalauksista on maksettu huutokaupoissa miljoonia. Hän kuuluu Royal Academy of Artsin harvaan ja valittuun jäsenjoukkoon ja hän on ollut ehdolla Britannian arvostetuimman taidepalkinnon, Turner Prizen saajaksi.

Marraskuussa Andersonilta nähdään Brixtonin metroasemalla uusi seinämaalaus, joka on esillä vuoden ajan. Sen on tilannut Lontoon liikennelaitos Art on the Underground -sarjaansa.

Hurvin Andersonin näyttely on avoinna 23.8.2026 asti, Tate Britain, Millbank
London SW1P 4RG.