Animaation ja parivaljakko Wallacen ja Gromitin ystäville on avautunut riemastuttava näyttely Itä-Lontoossa, designmuseon junioriosassa, Young V&A:ssä. 50 vuotta täyttävän Aardman-animaatiostudion työtä esitellään ”Inside Aardman: Wallace & Gromit and Friends” -näyttelyssä.

Wallacen ja Gromitin olohuone on ollut keskeinen tapahtumapaikka jo lähes 40 vuoden ajan tv:ssä nähdyissä lyhyemmissä animaatioissa ja täysipitkissä elokuvissa. Photo: Auli Valpola

Ympäri maailmaa rakastetun ja palkitun antisankarin Wallacen kasvot olivat alun perin pitkulaiset. Hän sai sivuille työntyvät pyöreät posket, kun hänen alkuperäinen äänensä eli näyttelijä Peter Sallis venytteli äänityksessä poskiaan lukiessaan avainsanaa ”cheeeese” (eli juusto). Wallacen ja hänen koiransa Gromitin luoja Nick Park ymmärsi, että Wallace tarvitsee leveän virnistyksen.  

Park on saanut luomuksiinsa ideoita omasta perheestään. Kekseliäässä Wallacessa on piirteitä hänen omasta isästään, joka oli kotona innokas puuhastelija ja nikkaroija.

Tällaista kiinnostavaa pikkutietoa löytyy näyttelyesineiden selostuksista. Näyttely on oiva oppitunti esineanimaation teon eri vaiheista, ideoista ja luonnoksista hahmojen ja miljöiden kehittämiseen, liikkeen vangitsemiseen, tunnelman luomiseen ja äänten yhdistämiseen.

Wallacen ja Gromitin lisäksi myös muita Aardmanin tv-sarjoja ja elokuvia käsitellään, alkaen Morphista, joka oli ensimmäisiä tuotantoja. Morph oli pelkistetty mutta ilmeikäs ihmishahmo, joka oli savi- eli vaha-animaatiota puhtaimmillaan. Myöhemmissä hahmoissa on yhdistelty erilaisia materiaaleja.

Animaation teossa käytetyistä ihmis- ja eläinnukeista tehdään muottien avulla useita kopioita, sillä osia saattaa irrota ja korjauksia tarvitaan. Jokaisesta on alkuperäiskappale, jota ei käytetä kuvauksissa.

Hahmojen sisällä on taipuvia niveliä sisältävä metallinen ranka, joka mahdollistaa käsien ja jalkojen liikuttelun. Erilaisten ilmeiden ja luontevan puheen aikaansaamisessa käytetään vaihdettavia suukappaleita. Kun animaatiohenkilö puhuu, jokaisen äänteen kohdalla on vaihdettava suun asentoa.

Wallace & Gromit: Kanin kirous -elokuvan hirmuisen jättikanin sisältä löytyy metallinen ranka nivelillä ja sen päällä on vaahtomaista pehmikettä ja turkki. Photo: Auli Valpola

Nämä suut kuuluvat maanviljelijälle, joka on esiintynyt Late lammas -animaatioissa. Photo: Auli Valpola

Kuuluisia näyttelijöitä äänittämässä vuorosanoja voi nähdä ja kuunnella yhdellä videoista. Niillä esitellään myös hahmojen valmistusta ja korjaamista ja animaation kuvausprosessia sekä näytetään, miten ennen animaatiokuvausta tehdään LAV, Live Action Video eli elävän toiminnan video. Animaattorit ja ohjaajat suunnittelevat kohtaukset näyttelemällä itse ne ensin malliksi.  

Kävijät voivat myös osallistua ja kuvata minianimaation käyttäen Playmobil-hahmoja tai luoda äänimaisemaa apunaan rumpukapulat, kumihanskat ja kookospähkinät.

Esillä on eri animaatioiden nukkeja ja esineitä, joista suurin on Pirates!-elokuvassa käytetty kolmimastoinen purjevene. Itseäni ilahduttivat eniten miniatyyrikokoiset lavasteet, kuten Wallacen ja Gromitin tutuksi tullut olohuone ja kasvimaa ja kasvihuone elokuvasta Wallace & Gromit: Kanin kirous (ylin kuva).

Aardmanin tuotanto perustuu edelleen pitkällä taidokkaaseen, perinteiseen käsityöhön, ja kauan se eläköön näinä tekoälyn aikoina. Tosin myös modernia tekniikkaa käytetään hyväksi. Esimerkiksi virtuaalitodellisuus auttaa suunnittelussa ja testauksessa ennen kuin kuvauksessa käytetyt lavastukset rakennetaan.

Näyttely on avoinna marraskuun puoliväliin. Liput kannattaa varata ennakkoon, sillä kysyntää on ja monet päivät on jo myyty loppuun.

Näyttely sopii kouluikäisistä aikuisiin, mutta Young V&A -museosta löytyy puuhapaikkoja ja katsottavaa perheen pienimillekin. Esillä on kokoelma eri kausien leluja, kuten hienoja nukketaloja.

Inside Aardman: Wallace & Gromit and Friends on 25.11.2026 asti Young V&A -museossa, Cambridge Heath Road, London, E2 9PA (metro: Bethnal Green)